Miten tehdä ESG-raportti

ESG-raportointi (Environmental, Social, Governance) auttaa yritystä tunnistamaan, seuraamaan ja viestimään vastuullisuudestaan läpinäkyvästi. Raportti ei ole vain pakollinen dokumentti, vaan strateginen väline, joka vahvistaa luottamusta asiakkaiden, sijoittajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä.

Miksi ESG-raportti kannattaa tehdä jo nyt

EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) velvoittaa asteittain yhä useampia yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan. Direktiivin soveltaminen alkaa suurista pörssiyrityksistä, mutta vuodesta 2025 alkaen velvoite koskee myös keskisuuria yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä:

• 50 miljoonan euron liikevaihto
• 25 miljoonan euron tase
• 250 työntekijää

(Lähde: European Commission – Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), 2023)

Moni yritys ei vielä kuulu raportointivelvoitteen piiriin, mutta sen vaatimuksiin valmistautuminen on järkevää jo nyt. Vastuullisuuteen liittyvä sääntely laajenee nopeasti, ja raportointivalmius tuo etua esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa, julkisissa hankinnoissa ja yhteistyökumppanien valinnoissa.

Raportointi on jatkuva prosessi, ei yksittäinen dokumentti

Yksi vastuullisuusraportti ei riitä pitkälle. Vastuullisuuden kehittäminen ja sen todentaminen vaativat pitkäjänteistä seurantaa ja jatkuvaa kehittämistä.

Raportoinnin tavoitteena on tehdä näkyväksi se, miten yritys toimii vastuullisesti ja miten se aikoo kehittyä jatkossa. Hyvin laadittu ESG-raportti kertoo, missä yritys on nyt, mitä se tavoittelee ja millaisin toimenpitein tavoitteet saavutetaan.

Raportoinnin tueksi tarvitaan dokumentointia, mittareita ja vertailukelpoisia tietoja, jotka auttavat seuraamaan edistymistä vuodesta toiseen.

Mistä hyvä ESG-raportti koostuu?

Hyvä ESG-raportti perustuu luotettavaan ja todennettavaan tietoon. Raportin sisällön ei tarvitse noudattaa tarkkaa kaavaa, mutta sen tulee vastata yrityksen omiin arvoihin, tavoitteisiin ja strategiaan.

Raportista tulisi löytyä ainakin seuraavat osa-alueet:

• Ympäristö (Environmental): energiankulutus, päästöt, jätteiden vähentäminen, materiaalien käyttö, kiertotalous
• Sosiaalinen vastuu (Social): henkilöstön hyvinvointi, yhdenvertaisuus, työturvallisuus, asiakassuhteet ja toimitusketju
• Hyvä hallintotapa (Governance): eettiset toimintaperiaatteet, päätöksenteon läpinäkyvyys, riskienhallinta ja tietoturva

Lähteet: European Financial Reporting Advisory Group (EFRAG), United Nations – Agenda 2030 Sustainable Development Goals

Raportin tulee olla selkeä, ymmärrettävä ja kohderyhmälle sopiva. Lukijoita voivat olla esimerkiksi asiakkaat, työntekijät, sijoittajat ja viranomaiset. Siksi raportin visuaalinen ja kielellinen tyyli kannattaa suunnitella huolella.

Näin pääset liikkeelle

ESG-raportoinnin voi aloittaa listaamalla yrityksen vastuullisuustavoitteet ja nykytilanteen. Agenda 2030:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta tarjoavat hyvän pohjan, josta voi valita yrityksen toimintaan parhaiten sopivat osa-alueet.

Raporttiin kannattaa liittää myös määrällisiä mittareita: esimerkiksi energiankulutus, hiilidioksidipäästöt, henkilöstön koulutustunnit tai asiakastyytyväisyys. Kun tavoitteet ovat mitattavia, myös kehitys on helpompi osoittaa.

Vastuullisuuden raportointi ei ole kertaluonteinen suoritus, vaan jatkuva prosessi, jossa yritys oppii, kehittyy ja jakaa tuloksiaan avoimesti.

Raportointi on myös viestintää

ESG-raportin ei tarvitse olla pelkkä tekninen dokumentti. Se voi olla visuaalinen julkaisu, verkkosivu, video tai vaikka vuosikertomukseen liitetty osio. Tärkeintä on, että raportti on ymmärrettävä ja läpinäkyvä.

Tarvitsetko apua ESG-raportin laatimiseen tai vastuullisuusviestinnän kehittämiseen?

WTF Design auttaa rakentamaan visuaalisesti, sisällöllisesti ja strategisesti selkeän ja vakuuttavan raportoinnin kokonaisuuden. Ota yhteyttä!

Vastuullisuusviestintä on ESG-raportoinnin luonnollinen jatko. Lue lisää blogissa ESG – miten vastuullisuudesta tulee viestiä.